YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT
Nimi: Burkina Fason lasten tulevaisuuden puolesta Bougoudia ry
Kotipaikka: Espoo
Rekisterinumero: 209.717
Y-tunnus: 2678688-1
Merkitty rekisteriin: 18.03.2013
______________________________________________________________________________
1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
Yhdistuksen nimi on Burkina Fason lasten tulevaisuuden puolesta Bougoudia ry. Yhdistyksen kotipaikka on Espoo ja toimialueena koko Suomi. Toiminta kohdistuu kehitysyhteistyöhön Burkina Fasossa, joka sijaitsee Länsi-Afrikassa.
2. Yhdistyksen tarkoitus ja toiminnan laatu
Bougoudia ry on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton ruohonjuuritason kehitysyhteistyötä tekevä yhdistys.
Yhdistyksen tarkoituksena on
– antaa Burkina Fason lapsille mahdollisuuden olla lapsia, käydä koulua, kehittyä ja kasvaa terveenä.
– edistää heikoimmassa asemassa elävien ihmisten oikeutta ja mahdollisuutta peruskoulutukseen, jatko-opiskeluun ja edistää heidän sosiaalista hyvinvointiaan.
– tasa-arvon edistäminen, naisen aseman parantaminen ja heidän vaikutusmahdollisuuksiensa lisääminen koulutuksen avulla.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys
– vie tietotaitoa maahan ja hyödyntää paikalla olevaa osaamista. Yhdistys tekee yhteistyötä paikallisten järjestöjen kanssa.
– voi järjestää kummitoimintaa.
– harjoittaa globaalikasvatusta, tiedotus-, neuvonta-, koulutus-. julkaisu ja valistustoimintaa sekä muuta tarkoitustaan edistävää toimintaa.
Toimintansa tukemiseksi yhdistys
– kerää jäseniltään jäsenmaksua kalenterivuodelta
– voi järjestää myyjäisiä, konsertteja, kirpputoreja, ravintolapäiviä ja muita vastaavia tapahtumia.
– voi järjestää arpajaisia ja rahankeräyksiä hankkien asianmukaiset luvat.
– ottaa vastaan erilaisia lahjoituksia, avustuksia, testamentteja ja sponsoreita.
– kerää rahaa kaikissa muodoissa, mitä voittoa tavoittelematon yhdistys voi rahankeräyslain nojalla käyttää.
– voi ostaa, myydä, omistaa ja hallita toimintaansa varten tarpeellisia kiinteistöjä ja irtainta omaisuutta.
3. Jäsenistö
Yhdistyksen jäseniä ovat
1. varsinaiset jäsenet
2. kannatusjäsenet
3. kunniajäsenet
Varsinaisia jäseniä voivat olla 15 vuotta täyttäneet henkilöt, jotka hyväksyvät yhdistyksen säännöt. Kannatusjäseneksi voi liittyä yksityinen henkilö, rekisteröity yhdistys tai muu oikeuskelpoinen yhteisö, joka hyväksyy yhdistyksen säännöt. Kannatusjäsenillä on oikeus osallistua yhdistyksen kokouksiin, mutta heillä ei ole äänioikeutta. Varsinaiset jäsenet ja kannatusjäsenet hyväksyy hallitus, kunniajäsenet kutsuu hallituksen esityksestä yhdistyksen kokous.
Kunniajäseneksi voidaan kutsua yhdistyksen toimintaan erityisen ansiokkaasti osallistuneita tai sen tavoitteita merkittävällä tavalla tukeneita henkilöitä. Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa, jolloin se merkitään pöytäkirjaan. Jos jäsen jättää jäsenmaksunsa maksamatta kahden vuoden ajalta, hänet katsotaan eronneeksi yhdistyksestä.
4. Jäsenmaksu
Vuotuisen jäsenmaksun varsinaisille jäsenille päättää vuosikokous. Kannatusjäsen voi maksaa jäsenmaksua joko kuukausittain, vuosittain tai kertaluontoisena ja jäsenmaksunsa suuruuden voi kannatusjäsen päättää itse. Kunniajäsenellä ei ole jäsenmaksuvelvoitetta.
5. Hallitus
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja ja vähintään kaksi ja enintään kuusi muuta varsinaista jäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja keskuudestaan tai sen ulkopuolelta muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallituksen toimintakausi on kaksi vuotta. Erovuorossa on vuosittain puolet tai lähinnä puolet hallituksen jäsenistä. Aluksi erovuorolaiset valitaan arvalla ja myöhemmin vuoron mukaan. Erovuorossa olevat jäsenet voidaan valita uudelleen.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyessä varapuheenjohtajan kutsusta, kun siihen on aihetta, tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä ja puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ovat läsnä. Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
6. Yhdistyksen nimenkirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja sihteeri, aina kaksi yhdessä.
7. Tilikausi ja toiminnantarkastus
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen sekä hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajalle viimeistään kuukautta ennen vuosikokousta. Toiminnantarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta hallitukselle.
8. Toiminnantarkastus
Toiminnantarkastajan toimintakausi on kaksi vuotta. Toiminnantarkastajia on 1-2 ja heillä 1-2 varahenkilöä. Toiminnantarkastaja voidaan valita uudelleen tehtävään.
9. Yhdistyksen kokoukset
Hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä yhdistyksen kokoukseen voi osallistua esimerkiksi tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä tammi-toukokuussa.
Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella ja kunniajäsenellä yksi ääni. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
10. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen
Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokous koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta. Se tapahtuu jäsenille joko postitetuilla kirjeillä, yhdistyksen kotipaikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä tai sähköpostitse.
11. Vuosikokous
Vuosikokous on päätösvaltainen, kun se on sääntöjen mukaan koolle kutsuttu.
Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa.
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys.
5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien lausunto.
6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille.
7. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksun suuruus.
8. valitaan hallitukseen uudet jäsenet erovuorossa olevien tilalle sääntöjen 5§ mukaan.
9. valitaan joko yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja yksi tai kaksi varatoiminnantarkastajaa joka toinen vuosi.
10. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
11. kokouksen päättäminen.
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
12. Sääntöjen muuttaminen ja muu päätöksenteko
Päätös sääntöjen tai nimen muuttamisesta tehdään yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Päätös yhdistyksen purkamisesta on käsiteltävä kahdessa peräkkäisessä yhdistyksen kokouksessa. Näiden kokousten välinen aika tulee olla vähintään yksi kuukausi. Ehdotuksen on hyväksytyksi tullakseen saatava molemmissa kokouksissa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä.
Hallitus voi päättää yhdistyksen omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä.
Jos yhdistys purkaantuu ja lopettaa toimintansa, yhdistyksen varat luovutetaan kehitysyhteistyöhön, esimerkiksi toiselle samoilla periaatteilla toimivalle yhdistykselle, joka tekee ruohonjuuritason kehitysyhteistyötä. Kohde tai kohteet päätetään yhdistyksen viimeisessä kokouksessa.